YMPÄRISTÖTEOLLISUUSYHDISTYS ry

Association of Environment Industry (Finland)

_____________________________

Yhdistyksen nimi

Yhdistyksen nimi on Ympäristöteollisuusyhdistys ry, yhdistys voi käyttää kansainvälisissä yhteyksissä englanninkielistä nimeä Association of Environment Industry (Finland) Yhdistyksen kotipaikka on Espoo.

Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä ympäristöteollisuuden alalla, erityisesti edistäen ympäristöteollisuuteen liittyvien teknisten ja ohjelmallisten järjestelmien kehitystä vastaamaan niitä tarpeita mitä erityyppiset yhteiskunnat kestä-vän kehityksen mallina tarvitsevat.

Yhdistyksen tarkoitus on edistää myös jäsentensä yhteistyötä, kanssakäymistä sekä toimintaedellytysten luontia Suomen ulkopuolella.

Toissijaisesti yhdistys kannustaa ja edesauttaa yksilötasoisen ympäristöajattelun vuoro-puhelua ympäristöteollisuuden ja kuluttajien väliseksi keskusteluksi tavoitteena saavut-taa kokonaisvaltaista ymmärtämistä ympäristömme tilasta.

Yhdistys voi jakaa apurahoja, stipendejä ja muita kannustimia, ei kuitenkaan jäse-nilleen, edesauttamaan ympäristöteollisuuden tutkimus ja tuotekehitystyötä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

Yhdistys järjestää tiedotus-, koulutus- ja seminaaritilaisuuksia edesauttaakseen alan ja jäsenistönsä kehitystä ja osaamista sekä tunnettuutta. Yhdistys seuraa mm. lain-säädännön kehitystä tekee esityksiä ja aloitteita, on yhteistyössä viranomaisten kansa ja on aktiivinen toimija lainsäädäntöelimien suuntaan. Yhdistys harjoittaa vastuullista ympäristölobbausta edistääkseen jäsenistönsä tunnettuuden kasvua osaajina ja kestävän kehityksen kannattajina

Yhdistys voi toimia asiantuntijaelimenä kysyttäessä millaista ympäristöteknillistä kehi-tystä odotettaisiin yhteiskunnan toimintaedellytysten näkökulmasta. Yhdistys ylläpitää rekisteriä jäseninään olevista alan osaajista, toimijoista ja ammatinharjoittajista. Yhdistys voi järjestää alan kehitystä tukevia suunnittelukilpailuja edistämään ympäristö-osaamisen kehitystä.

Yhdistys voi järjestää rahankeräyksiä ja anoa avustuksia niin julkisista kuin yksityisistä lähteistä. Yhdistys voi omistaa toimintansa tueksi kiinteistöjä ja muuta irtainta ja kiinteää omaisuutta. Yhdistys voi ottaa vastaan testamentteja ja muita lahjoituksia. Yhdistyksen hallitus voi valita myös toiminnan johtajan johtamaan yhdistyksen käytännön toimintaa. Toiminnanjohtajan asettaa ja erottaa yhdistyksen hallitus.

Jäsenistö ja liittyminen sekä eroaminen

Jäseneksi liittyjän on hyväksyttävä yhdistyksen säännöt, toimintatavat ja päämäärät. Jäseniksi voivat liittyä kaikki ympäristöteollisuuden alalla toimivat rekisteröidyt yritykset, suomalaiset henkilöt, alaan liittyvät osuuskunnat ja muut ympäristöasioihin kantaa ottavat toimijat. Jäsen voi liittyä vuosijäseneksi. Vuosijäsen maksaa jäsenmaksun joko vuosittain tai viiden vuoden jäsenmaksun kerrallaan. Jäsen voi liittyä kannatus-jäseneksi. Kannatusjäsen maksaa hallituksen päättämän kertaluonteisen kannatus-jäsenmaksun ja lisäksi vuosittain vapaaehtoisen vuosimaksun. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Oikeuskelpoinen yritys voi liittyä yhdistykseen yritysjäseneksi. Yritysjäsen maksaa hallituksen päättämän yritysjäsenmaksun. Yhdistykseen voi liittyä ulkojäseniksi ulkomaalaiset oikeuskelpoiset yritykset ja yhdistykset, valtiot elimiensä puitteissa sekä ulkomaalaiset henkilöt. Ulkojäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Jäsenet maksavat kullekin jäsenryhmälle määrätyn liittymismaksun.

Jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Yhdistyksestä voi erota yhdistyslain mukaan ja eroavan jäsenen erääntyneet jäsenmaksut tulee olla maksettuna. Jäsen voidaan erottaa maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi ja/tai toistuvien yhdistyksen sääntöjen ja niiden nojalla annettujen päätösten rikkomisesta.

Jäsenrekisteri

Yhdistyksen hallitus pitää jäsenrekisteriä, jonka käytöstä päättää hallitus. Jäsenrekisterin peruskäytön tulee tukea jäsenistön etuja ja tavoitteita. Jäsenrekisteriin sovelletaan vallitsevaa lainsäädäntöä.

Yhdistyksen nimenkirjoitus

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin ja puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja yhdessä.

Yhdistyksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä heidän valinta

Yhdistys valitsee hallituksen puheenjohtajan yhdistyksen vuosikokouksessa kolmivuotis-kaudeksi, varapuheenjohtajan yhdeksi vuodeksi ja hallituksen muut jäsenet kolmivuotis-kaudeksi, minimissään kolme ja maksimissaan viisi henkilöä – valinta tapahtuu äänes-tyksellä. Hallituksen jäsenistä enemmistön tulee olla Suomen kansalaisia.

Äänioikeusyhdistyksen kokouksissa

Yhdistyksen kokouksissa on äänioikeus vain vuosijäsenillä. Muilla jäsenillä on läsnäolo ja puheoikeus.

Kokouskutsukäytännöt ja vuosikokouksien päätökset

Sääntömääräiset hallituksen – ja yhdistyksen vuosikokoukset ja ylimääräiset kokouk-set kutsutaan koolle kolmea viikkoa ennen kokouspäivää kirjeellä joko postitse ja/tai sähköisesti. Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hallitus on kutsuttava koolle jos yli puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokoukset ovat päätös-valtaisia, jos paikalla on yli puolet jäsenistä, sisältäen puheenjohtajan tai varapuheen-johtajan.

Vuosikokous pidetään toukokuussa. Vuosikokous päättää toimintalinjoista, suuremmista kehityskohteista, hallituksen sinne siirtämistä asioista kuin vuosittaisesta ympäristö-teemasta, joka on aina voimassa säätämässä peruslinjaa vuosikokouksien välisellä ajalla; ympäristöteeman valinta edellyttää että 66% annetuista äänistä sen kokouksessa hyväksyy.

Ympäristöteemalla tarkoitetaan tapahtumaa, tapahtumasarjaa, kehityssuuntaa ja/tai painopistealuetta, johon/joihin juuri määräkautena halutaan kiinnittää erityistä huomiota niin ympäristöä, ympäristöteollisuutta kuin jäsenistöä edesauttavalla tavalla – kaikkien kolmen kombinaattina.

Vuosikokouksessa käsitellään vähintään seuraavat asiat:

1)
kokouksen avaus

2)
valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3)
todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4)
hyväksytään kokouksen työjärjestys

5)
esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto

6)
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7)
vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jasenmaksujen suuruudet

8)
valitaan hallituksen puheenjohtaja joka kolmas vuosi, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle.

9)
valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat

10)
käsitellään muut mahdolliset asiat

Yhdistys voi pitää ylimääräisen vuosikokouksen, mikäli yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä 1/10 sitä vaatii. Tällöin vaade pitää esittää kirjallisesti hallitukselle, joka kutsuu ylimääräisen vuosikokouksen koolle tulleesta vaateesta yhden kuukauden kuluessa.

Yhdistyksen tilikausi ja tilintarkastukset

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi ja tilintarkastuksessa noudatetaan Suomen lakia ja sen määräyksiä. Tilintarkastuksissa noudatetaan yhdistysten normaalia käytäntöä sekä vallitsevaa hyvää toimintatapaa.

Yhdistyksen säännöt ja niiden muutokset

Yhdistyksen sääntöjä voidaan muuttaa vuosikokouksissa 75%:n enemmistöllä anne-tuista äänistä. Sääntömuutosehdotukset tulee saattaa vuosikokousta edeltävään halli-tuksen kokoukseen niin hyvissä ajoin, että se ehtii kokouskutsuun.

Yhdistyksen purkaminen

Yhdistys voidaan purkaa yhdistyksen kokouksessa 5/6 osan enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisestä päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Yhdistyksen liittyminen muihin yhdistyksiin, järjestöihin ja liittoumiin

Yhdistys voi liittyä muihin yhdistyksen toimialaan liittyviin yhdistyksiin sekä niihin yhdis-tyksiin, joiden päämäärinä ovat ympäristötekijöiden kehittäminen kestävällä tavalla. Päätökset liittymisistä voi tehdä hallitus.

Kestävällä tavalla tarkoitetaan mallia, jossa kiinnitetään huomiota tasapainoiseen ympäristötoimintaan huomioiden ympäristötekijät kokonaisuutena sekä myös eettisenä arvona tavoitteena saada ympäristön monimuotoisuus yleisesti hyväksyttävälle tasolle. Lisäksi kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ympäristöä huomioivaa logistiikkaa, jossa kannustetaan energian tehokasta hyötysuhdekäyttöä vain yhteiskunnallisesti välttämät-tömiin toimiin.